Vibemetrics blogi

Kuvataidelukiolaiset antoivat fiiliksille uudet hahmot

Maria Peltonen voitti kovatasoisen ja tiukan fiilishahmokilpailun, jonka Vibemetrics järjesti Helsingin kuvataidelukion kanssa. Toisen sijan nappasi Emmi Säkkinen ja kolmanneksi sijoittui Selma Rinne.

maria_peltonen_5

Ote Maria Peltosen voittotyöstä

Vibemetrics järjesti Helsingin kuvataidelukion kanssa projektin, jossa opiskelijat suunnittelivat fiilismittarimme hymiöille korvaajat. Suurin osa projektitöistä tehtiin kuvataidekurssien yhteydessä, mutta pari innokasta osallistui projektiin kurssien ulkopuolelta.

Tehtävänantona oli suunnitella viiden kuvan sarja, joka kuvaa fiilisjatkumoa myönteinen–neutraali–kielteinen ja jota voitaisiin käyttää Vibemetrics-fiilismittarissa.

Emmi Säkkinen_4

Emmi Säkkisen työ sai hopeaa

Yhteensä töitä palautettiin 96 kappaletta. Mukana oli ideoita, tyylejä ja näkökulmia laidasta laitaan: rohkeita ja konservatiivisia, rönsyileviä ja pelkistettyjä, konkreettisia ja abstrakteja. Valtaosa töistä oli sellaisenaan valmiita palvelussa käytettäväksi.

Vibemetricsin raati oli töitä pisteyttäessään yllättävän työlään ja haastavan tehtävän edessä, koska työt olivat yleensä ottaen tasokkaita, ja mukana oli paljon raikkaita ideoita.

Kilpailun voitti Maria Peltonen ilmeikkäillä tikku-ukoillaan. Toiseksi sijoittui Emmi Säkkinen kädellisine hymynaamoineen. Kolmannen sijan kuittasi Selma Rinne, joka oli tuunannut perinteistä peukkukättä uuteen uskoon. Kärkikolmikko palkitaan suorituksistaan Vibemetricsin sponsoroimilla stipendeillä lukuvuoden päättäjäisjuhlassa.

Tehtävä oli opiskelijoille hyödyllinen ja erittäin haastava. Siinä piti osata pelkistää oma idea selkeäksi ja eri skaalaan sopivaksi kuvaksi.

Hanna Pusa / Helsingin kuvataidelukio

Selma Rinne selmarinne_5

Selma Rinteen peukkuaiheinen työ sijoittui kolmanneksi

Mitalistien perässä tuli kapealla marginaalilla monia mahtavia töitä. Kaikilla raadin jäsenillä oli pistesijoille jääneiden töiden joukossa omia suosikkejaan, joiden karsiutuminen parhailta sijoilta harmitti.

Hanna Pusa oli opettajana yhdellä kuvataidekursseista, joilla kilpailutöitä tehtiin. Hänen mukaansa tehtävä oli opiskelijoille haastava, mutta hyödyllinen. Kilpailussa kaivattiin persoonallista ilmettä, mutta myös pelkistämistaitoa ja idean sovittamista valmiiseen palveluun.

Vibemetrics kiittää kuvataidelukion väkeä hyvin sujuneesta projektista ja mahtavista kilpailutöistä! Pohdimme kevään aikana, löytyykö töiden joukosta sellaisia, jotka voisimme ostaa käyttöömme osaksi palvelua.

 

 

 

 

 

Vibemetrics mukana Work goes happy-tapahtumassa 15.3

Work goes happy 15.3.2018 klo 9-17

Vibemetrics on jälleen mukana ensi viikolla järjestettävässä Work goes happy-työhyvinvointitapahtumassa. Meitä voi tulla moikkamaan ständille E3, heti ulko-ovien tuntumassa. Ständin lisäksi Vibemetricsin toimitusjohtaja Mikko Ruokojoki on puhumassa tunneilmastosta, kuuntelusta ja Vibemetricistä D-Salissa kello 13:10-13:25. Tervetuloa kuuntelemaan!

Wanha satama, 15.3.2018 klo 9:00 – 17:00

Work goes happy (WGH) on työhyvinvointikonsepti, joka luo ideoita, avaa väyliä työhyvinvoinnista ja työelämästä tiedottamiseen niin asiantuntijoille, työyhteisöille kuin yhteistyökumppaneille. WGH tuottaa asiapitoisia, mutta viihdyttäviä ja mieleenpainuvia elämyksiä sekä tapahtumia lisäten mukaan myös viihdemaailman elementtejä.

wghosastovibe.jpg

Löydät meidät ständiltä E3!

 

Lue lisää tapahtumasta osoitteessa wgh.fi.

Saatko kerrottua pomollesi, jos hänen toiminnassaan on parannettavaa?

Palautteen antaminen esimiehelle tai kollegalle voi olla vaikeaa. Palautteen antamiseen liittyy pelko leimautumisesta – onko vika minussa, olenko vääränlainen? Toisaalta voi myös askarruttaa, jakaako kukaan muu yhteisön jäsen omaa mielipidettä. Uskallanko kertoa asiani ja onko sillä mitään vaikutusta, jos kerron?

Yksi Vibemetricsin toimintamallin ydinseikoista on se, että annetaan kaikille – esimerkiksi työyhteisön jäsenille – oma ääni ja mahdollisuus vaikuttaa. Palvelu toimii kanavana, jossa saa puhua vaikeistakin asioista. Näin niihin voidaan tarttua ja saada aikaan muutosta. Palvelumme filosofian ja toimintamallin avaaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Sen Vibemetricsin toimitusjohtaja Mikko Ruokojoki tietää hyvin. Katso video alta!

Tunteet ja data pussauskoppiin

Näin kunnallisvaalien alla on hyvä todeta, että faktat eivät aina voita, vaan päätöksiin vaikuttavat myös tunteet ja uskomukset.  Tunteet ja data ovat voimakas yhdistelmä liiketoiminnalle ja johtamiselle. 

Aihe on hyvin ajankohtainen. Sitä ohjaavat kasvava ymmärrys tunteiden voimasta liiketoiminnassa, sosiaalisen median vaikutus, robotisaatio ja automatisaatio. Esimerkkinä Kauppalehden viikko sitten julkaisema uutinen työelämästä: ”Empatiasta työelämän tae? Automaatio ei syö näitä ammatteja

Tunteiden käsittelyssä on kuitenkin omat haasteensa: Tunne on subjektiivista ja sen mittaaminen tarkasti on mahdotonta. Tunteet ovat kiinni hetkessä ja niihin vaikuttavat henkilökohtainen tausta ja fysiologiset reaktiot. Kun tunteet yhdistetään perinteiseen dataan ja sen analysointiin, vaaditaan onnistuneeseen tulkintaan uusia malleja.

tunteet_vibemetrics

Palvelumme Vibemetrics on esimerkki onnistuneesta tunteen ja tiedon yhdistämisestä. Palvelumme perusta on, että ihmiset kertovat mikä heidän fiiliksensä on ja miksi he näin kokevat. Jaamme tämän tiedon reaaliajassa saman ryhmän ihmisille. Me kasvatamme organisaatioiden onnistumista hyödyntämällä ihmisten supervoimaa: yhteistyötä.

Emme ole koskaan olleet voimakkaampia kuin leijonat. Ihminen on voittanut evoluutiossa haasteet yhteistyöllä, joka perustuu meidän osaamiseemme tulkita toistemme tunteita; kokea empatiaa.

Suomesta uusi tunteiden supervalta

Me emme ole yksin asian kanssa. Tänään (23.3.2017) on Tekesin tapahtuma aiheella ”Tunnedata, totta vai tarua”.  Tekes tukee yrityksiä ja tutkimusta, jonka avulla me suomalaiset voimme olla maailman huippuja tunteiden ja datan yhdistämisessä.

Reilu vuosi sitten Team NEMO voitti kansainvälisessä ideakilpailussa 250.000 €. Aiheena on verkossa tapahtuvan empatian tutkiminen ja kehittäminen.  Harvard Business Review kirjoittaa toistuvasti empatian vaikutuksesta liiketoiminnassa. Esimerkkinä artikkeli ”If You Can’t Empathize with Your Employees, You’d Better Learn To”.

Ehkä seuraava supertähti Suomesta onkin tältä aihealueelta? Tykkään ajatuksesta. Me vähäpuheiset suomalaiset näytämme närhen munat maailmalle ja muutamme tunteet supervoimaksi menestyä.  :=)

Työelämä on isojen muutosten edessä

OXM4G3GEQU

Viime perjantai oli mielenkiintoinen päivä. Keskustelin aamupäivällä erään finanssialan liikkeenjohdon konsultin ja myöhemmin erään työeläkeyhtiön hyvinvointijohtajan kanssa. Innostavien tapaamisten jälkeen pää oli täynnä uusia ajatuksia ja ideoita. Olin iloinen saadessani jutella ihmisten kanssa, joilla on paloa ja näkemyksiä.

Uskon, että työelämämme on isojen muutosten äärellä. Perinteiset voimasuhteet murtuvat toimialoilla, palvelumallit muuttuvat ja meidän käsityksemme työstä muuttuu. Uskon, että vuosi 2016 voi olla hyvinkin näiden isojen muutosten aikaa. Mistä siis oikeastaan on kyse?

Henkilöstön mittaukset yleistyvät ja muuttuvat

Johto haluaa mittareita, joilla voidaan mitata työntekijöiden hyvinvointia ja asiakastyytyväisyyttä. Nykyisten mittareiden ongelma on se, että ne kuvaavat mielipiteiden keskiarvoja ja muutoksia. Niissä esitetään työntekijän puolesta määriteltyjä kysymyksiä ja näin pakotetaan työntekijää vastaamaan tietyllä tavalla.

Miten jokaista työntekijää voisi mitata yksilöllisesti, kun työntekijöitä on paljon? Kuulostaa ehkä mahdottomalta, mutta itse asiassa siihen on hyvin yksinkertainen ratkaisu: anna ihmisten vapaasti sanoa mielipiteensä. Anna työntekijöille ääni ja kuuntele sitä. Yrityksen johdon tehtävä on kuunnella ja reagoida. Hyväksy se, että ihmisten tunteiden vertailu ei toimi. Sen sijaan voimme mitata muutoksia, jotka syntyvät ihmisten tunteiden kuuntelusta ja niihin reagoinnista.

happilyeverafter-motivation

Työkulttuurin, motivaation ja johtamisen suhde

Ihmiset luovat työyhteisön ja sen työkulttuurin. Työkulttuuri ohjaa ihmisten ajattelua ja arvoja ja sitä kautta koko yritystä. Tähän vaikuttaminen on vaikeaa, koska työkulttuuri on synteesi työntekijöiden sisäisestä motivaatiosta, tavoitteista, asenteista ja arvoista. Työntekijän motivaatio työntekoon on uniikki, tunteisiin perustuva, piilossa oleva ja voimakas voima.

Menestyäkseen yrityksen pitää saada yhteys työntekijän sisäiseen motivaatioon ja löytää keinoja vaikuttaa siihen.  Työntekijöitä pitää kuunnella ja ymmärtää. Perinteinen ylhäältä käsin johtaminen ei tuota parhaimpia tuloksia. Johdon pitää mahdollistaa luottamuksellinen ja avoin keskustelu, jonka kautta nousevia kehitysehdotuksia toteutetaan.

Jos sisäinen motivaatio kiinnostaa, suosittelen hiljan julkaistua kirjaa DRAIVI, kirjoittajana Frank Martela ja Karoliina Jarenko.

Työeläkeyhtiöt keskiössä muuttuvassa ympäristössä

Työeläkeyhtiöt ovat roolinsa puolesta keskellä tapahtumia, isojen asioiden vartijoina ja toisaalta mahdollistajana. Olin innostunut kuullessani, että uusia ajattelumalleja ja asenteita on viety pitkälle jo käytännön toiminnassa. Palveluita kehitetään nopeasti ja uusia palvelumalleja uskalletaan kokeilla asiakkailla. Tämä vie työeläkeyhtiöitä lähemmäksi yrityksiä ja ymmärrys molemminpuolisista tarpeista kasvaa. Muun muassa työeläkeyhtiö Elo on lähtenyt ideoimaan uusia palveluita yhteistyössä Tiedon kanssa TietoXHubin yhteydessä.

rework-tyoalekeyhtio-1.jpg

Työeläkeyhtiöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa työelämän dynamiikkaan. Ja kun työelämän muutos kiihtyy, on tärkeää että osapuolet ovat ajan hermolla. Muutospainetta on paljon. Ei riitä että työelämä muuttuu radikaalisti. Ihmisten eliniän muutokset ja erilaiset globaalit ilmiöt vaikuttavat yhteiskuntaan ja eläkejärjestelmään.

Muita keskustelun aiheita olivat ammattiliitot, yrittämisen tukeminen ja nuorten uusi tapa asennoitua työhön. Työeläkeyhtiöt ovat mukana erilaisissa ideointi- ja hackathon-tapahtumissa. Mitä tämä kaikki siis enteilee? Uskon että näemme vuonna 2016 paljon konkreettisia muutoksia työelämän saralla.